lauantai 30. joulukuuta 2017
Reissukissa-Pessi ja Koirajengi Pallas-Yllästunturilla
Reissukissa-Pessillä ja Koirajengillä on ollut tänä vuonna varsin intohimoinen Lappi-suhde. Vuoden yhdeksäs reissu menossa. Voimme vain todeta, että Lappi sydämemme vei ❤
Ainoa huono puoli koko hommassa on ihan liian pitkä ja hoikka Suomi-neito! Lyhyemmän neitokaisen hameenhelmasta ajomatka kainaloon sujuisi paljon jouhevammin. Nyt ajomatkaa tulee 981 km suuntaansa. Vain suuren suuri rakkaus kestää sen ❤
Taukoja matka vaatii. Vähintään viisi kertaa pysähdymme jaloittelemaan. Miksiköhän tämä jengi kääntää ihmisten päät? 😎
Tämä tauko kysyi koirilta ja minulta kärsivällisyyttä. Me olisimme halunneet kävellä, mutta Pessi oli kiinnostunut vain liikenteen laskemisesta 😉 No, asia ratkaistiin sitten niin, että kissa vietiin autoon. Voi niitä rekkoja laskea auton ikkunankin läpi.
Perillä olimme illalla yhdeksän maissa pakkasen paukkuessa 24 asteessa. Sauna päälle ja takkaan tuli, niin kyllä tuli lämmin olo ja mieli ❤
Seuraavana päivänäkin pakkasta oli vielä viitisentoista astetta, joten päätin rajoittaa Pessin ulkoilut vain terassillemme. Loppuajaksi oli nimittäin luvattu huomattavasti lämpimämpää, joten ehtisi se kissakin kairaa vielä kiertää.
Hyvin kului aika terassillakin. Tässä naapurikyttääjä itse teossa.
Työnjohtoa oli kyllä lumitöissä, vaan suorittavaa porrasta oli liian vähän.
Hiihtolenkille lähti kolme nuorinta koiraamme, muut jäivät lämmittämään sohvaa.
Eino Leinoa lainaten: "hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun ystävä häll' on myötä".
Kaamoksen sininen hetki sulkee kulkijan syliinsä. Sanoja ei tarvita. Sydän lepää, sielu lepää ❤
Lauantaille oli luvattu vain parin asteen pakkasia, joten päätimme lähteä Pallakselle. Pallaksen keroissa on jotain mystistä; niitä voisi katsoa loputtomiin ❤
Pakkanen väistyi lumisateiden tieltä, mutta rinteiden poluilla oli ollut lumisateen jälkeen niin vähän kulkijoita, etteivät kissa ja pikkukoirat olisi siellä pärjänneet. Niinpä meidän oli tyytyminen tunturitiellä kulkemiseen.
Rehellisesti sanottuna, ei se tämäkään mikä huono vaihtoehto ollut.
Pessi jo menisi, mutta koirilla on nosebook-viestien luku kesken. Noseboook on koirien facebook 😉
Nyt on koirilla rintamasuunta kunnossa, mutta missä on Pessi?
Siellähän hän. Umpihangessa. Pissalla. Siisti poika 😀
Homma hoidettu. Mennään.
Lumoavaa kulku voi olla autotielläkin. Jopa huomattavasti rauhallisempaa kuin suosituilla hiihtoreiteillä. Kaksi ihmistä tuli vastaan ja muutama auto.
Paluu autolle. Retkikunta ihmettelee ihmisvilinää hotellin pihalla. Me maalaiserakot 😀
Pessillä riittää puuhaa sisälläkin. Ei haittaa, vaikkei hiihtolenkeille pääsekään mukaan.
Vessavahdin virkaa Pessi on hoitanut jo pidemmän aikaa, mutta nykyään hän on varsinainen yleismies Jantunen.
Kuvassa Halti ihmettelee, miksi Pessillä on väärä pää pytyssä 😎
Tässä saunamajuri vahdissa.
Kahviveden määrän tarkistus.
Kahvijauhetta oikea määrä?
Juuri nyt valtakunnassa kaikki hyvin.
Maestro korokkeella, alamaiset ympärillä.
Toivotamme kaikille lukijoillemme mukavaa vuodenvaihdetta ja kivaa alkavaa vuotta!
Meidän seikkailumme täällä jatkuvat vielä 😉😀
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voih, miten ihana lukutuokio taas teidän seikkailuista. Pessi on kyllä oikea kairankulkija vailla vertaa. Oikein hyvää uutta vuotta Pessille, koirille ja palvelusväelle.
VastaaPoistaOnnistuin saamaan vastaukseni sinulle ihan omaksi kommentiksi tuohon alemmaksi 😉
PoistaVessavahdin tehtävä on hyvin tärkeä!! - Pepsi vessavahti
VastaaPoistaSe on yksi kissan tärkeimmistä tehtävistä 😀
PoistaPessi on varsinainen Erä-Eero. Lumi vaan haittaa kairoissa kulkemista, mutta kesällä sitten sinnekin 👍😀
VastaaPoistaKiitos samoin sinulle ❤
Pitkä on matka Turun seudulta Lappiin, mutta perillepääsy palkitsee ja matkan kurjuus unohtuu. Siellä sydän ja mieli lepää, niin kaksi kuin nelijalkaisillakin kulkijoilla. Lappi lumoaa jokaisena vuodenaikana. Kiitos taas tästä ihanasta lukuhetkestä ja antoisaa reissua koko jengille.��
VastaaPoistaMatkan rasitukset kyllä unohtuvat täällä. Kiitos😀 Nautimme olostamme tunturin sylissä ❤
VastaaPoista