perjantai 13. heinäkuuta 2018

Tallielämää ja kulttuuriretkiä


Nyt tämä kaikki on täyttä totta! Unelmani on tässä ja nyt. Ympärilläni ❤ Välillä  tosin täytyy hieman   nipistää  käsivartta varmistaakseni, ettei  kaikki ole  vain unta.


Siinä he ovat. Aapo ja Venla. Tassulan Tallin komistukset. Rakkaat kaviokkaani. Pessin alamaiset.


Pessi on nimittäin nykyään Tassulan Tallin kuningas. Ihan itse itsensä kruunaama. Tyypillistä Pessiä 😉 Vaatimattomuus ei kuulu hänen ominaisuuksiinsa.


Hänen ylhäisyytensä, Majesteetti itse. Suorastaan syntynyt siniveriseksi, ainakin sinisilmäiseksi 😉


Valtakunnassa kaikki hyvin ❤

Laiskana ei tosin Tassulassa ehdi kukaan hetkeen olla, ei varsinkaan  Pessi.


Vanhan saunarakennuksen purkaminen kissalla komennossa.


Lopputarkastus 😎


Kaviokkaat ottavat tilanteen rennommin.
Kello on 7.00. Näytelmä alkaa. Rauhallinen, mutta utelias yleisö saapui eturiviin tarkkailemaan tapahtumia. Kaksi ensimmäistä päivää kaikki sujuikin hyvin. Hevoset hyväksyivät heille rajatun hieman pienemmän alueen. Pääsy työmaalle oli estetty turvallisuussyistä. Kolmantena päivänä Venlalle eivät nämä uudet järjestelyt enää kelvanneetkaan.   Saavutetuista eduista ei noin vain luovuta.


Saavutettuja etuja ovat mm. päiväunet Huvikummun ikkunan alla ❤


Myös pääsy  Huvikummun verannalle on  asia, mistä ei luovuta. Peppi Pitkätossu ymmärsi hevosten sielunelämää ❤

Kolmantena päivänä Venla sitten päätti  valloittaa Huvikummun pihapiireineen takaisin. Hetken kuluttua Aapo rynni perässä. Kaivinkone tietysti lopetti kaivamisen, ja minä  palautin hevoset takaisin laitumelle, vain hakeakseni heidät hetken kuluttua jälleen pois työmaalta. Tämä toistui muutaman kerran. Työmiehille todennäköisesti ainutlaatuinen tapahtuma 😀

Loppuprojektin tulenkin sitten istumaan puutarhatuolissani kaviokkaiden kanssa laitumella. Ei sinänsä hullumpaa. Tällaisesta elämäntyylistä olen aina haaveillut. Ikävä kyllä se ei juuri nyt tunnukaan niin täydelliseltä. Jottai tarttis nääs tehräkki 😂

Onneksi meillä on nyt kolmen viikon kesäloma. Myös Pessin  konttoripäällikön tehtävät ovat tauolla. Tosin me käymme lomallakin ihan vähän töissä. Ihan vaan Pessin takia. Pessi on nimittäin jostain kuullut, että todella tärkeät henkilöt tekevät myös kesälomallaan hieman töitä. En sitten raaskinut oikaista tätä  mielestäni hieman vanhakantaista käsitystä, vaan vien Pessin kerran viikossa konttorille. Ihan Pessin takia. Haluan hänen tuntevan itsensä tärkeäksi 👍


Tältä sitten näyttää konttorikissan ja hänen apulaisensa työnteko 😂 Jotkut tosiaan menevät töihin lepäämään 😎


Retkeilyyn meillä on kuitenkin  aina aikaa. Tässä kuljetaan Onnelan ympäristössä.


"Mä maalaispoika oon" ❤
Poijjaat haaveilee.

Onnela sijaitsee Askaisissa. Askainen on tunnettu muistakin kuuluisista henkilöistä kuin Reissukissa-Pessistä 😎 Täällä on nimittäin asunut Carl Gustav Emil Mannerheim. Hän syntyi Louhisaaren linnassa 4. kesäkuuta 1867.

Minusta on tärkeä tutustuttaa Pessi valtakuntansa menneisyyteen. Niinpä suuntasimme auton keulan kohti Louhisaaren linnaa. Linna toimii nykyään museona. Sisälle linnaan retkikuntamme tuskin olisi tervetullut, mutta linnan komea puutarha ympäristöineen oli retkikohteemme tällä kertaa.


Aamuinen maisema linnan parkkipaikalla. Sielu lepää jo tässä ❤


Jatkamme kohti linnalle vievää upeaa tammikujaa.


Suljen silmäni ja voin melkeinpä kuulla Mannerheimin ratsun kavioiden kopseen tiellä. Historia on vahvasti läsnä hetkessä.


Onkohan Pessi ensimmäinen kissa, joka aloittaa puutarharetken tutustumalla opastauluun 😀


Tässä vaiheessa minun oli pahoitettava Pessin mieli ja kerrottava hänelle, että valitettavasti tassukansa ei ole tervetullut linnan sisätiloihin. Ei, vaikka kyseessä olisi kissakuningas palveluskuntineen 😎
Tilanteen pelasti paikalle osunut ystävällinen eläinrakas puutarhuri, joka toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi koko puistoalueelle ja kalmilaiseen hyötypuutarhaan.


Tuleva arkkitehtiopiskelijako tässä?


Matka jatkui. Eräillä suunta hieman muusta joukosta poikkeava 😀


Pessillä nousi häntä pystyyn rakennuksen nähdessään. Ihan kuin olisi tiennyt, että siellä toimi aikoinaan kylpylä.


Vettä rakastava kissa haluaa sisälle 😀


Luonnon taidetta. Halti, varsinainen linssilude, tai oikeasti kuvauspalkkion odottaja.


Kuninkaallinen seurue oli ikuistettava arvoisessaan ympäristössä.


Komeat rakennukset saavat tassukansankin pysähtymään.


Kalmilaisessa hyötypuutarhassa oli Mannerheimin leikkimökki. Pessi taisi tarkistaa, asuuko sielläkin kanoja. Meillähän helttakansa asuu lastemme vanhassa leikkimökissä.


Kehotin Pessiä tutkimaan, miten heinät on nostettu seipäille, jotta osaisi kuivata heinää Tassulan Tallilla.


Syömiseksi se homma näköjään meni 😎


Pieni Pessi vai iso puu?


Hätä ei lue lakia 😉


Kolme tuntia vierähti nopeasti historiallisessa miljöössä.


Parkkipaikan upea taivas ja vihreät pellot 
viimeistelivät retkitunnelman.


Halusin esitellä Pessille myös Askaisten kirkon. Vuonna 2009  Museovirasto on määritellyt Louhisaaren linnan ja Askaisten kirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti   merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.


Tässä  lataamassani kuvassa näkyy kaunis kellotapuli kokonaan. Pessin kanssa ei kuvaus oikein enää onnistunut. Taisi kissa olla jo kyllästynyt kulttuurikierrokseen.


Selvästi oli aika lähteä kotiin. Kirkon viereiseen Ritaripuistoon tutustuttiin näin. Askaisten Ritaripuisto on perustettu Mannerheim-ristin ritarien ja Suomen sotaveteraanien kunniaksi.


Onnelassa mittailin vielä uuden saunan paikkaa. Yhdistin tehtävään pienen tottelevaisuustreenin koirille. He saivat toimia rakennuksen kulmamerkkeinä 😀 Unna vaan olisi halunnut istua samassa kulmassa kuin Hetta, mutta muutaman yrityksen jälkeen suostui pysymään omalla paikallaan.


Siirryin kirjoittamaan blogia ilta-aurinkoon Aapon ja Venlan seuraan.


Kuului vain rauhoittava tasainen rouskutus, kun heppaset söivät antamaani iltaheinää.  Koirat kuorsasivat taustalla ❤


Välillä lepuutin katsettani isältäni syntymäpäivälahjaksi saamissani maitokärryissä. Kärryt on tarkoitettu käyttöön, mutta halusin silti täydentää ne maitotonkalla. Sen nostaa helposti pois työnteon ajaksi. Kauneus ennen kaikkea ❤

Seuraava päivitys tulee toivottavasti uuden kansallispuiston bongauksesta.


Pessin pitää vaan kerätä vielä hieman voimia ❤

18 kommenttia:

  1. Tämä on ihana katsaus niin Onnelaan kuin Askaisten historiaan. Huikea päivä ollut. Aapoa ja ja Venlaa unohtamatta! Kiitos! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä vaihteeksi kivan erilainen retkikohde 😀
      Onnelassa kaikki tuntuu niin kivalta ❤

      Poista
  2. Kiitos taas upeasta postauksesta.Onneksi postauksesi ovat suht pitkiä, kun ei niiden soisi loppuvan ollenkaan. :)Hienoja maisemia, kulttuuripaikkoja ja teidän ihana porukkanne.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä, että jaksaa lukea 👍
      Facebook-sivuillemme laitan lyhyitä päivityksiä, mutta tänne tykkään kirjoittaa vähän laajemman tarinan.

      Poista
  3. Menee aivan sanattomaksi kuvia katsoessa ja lukiessa, hienoa :-) ja kiitokset

    (päiväperhosten lajimäärä nyt 55)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt minä menen aivan sanattomaksi kommentistasi 👍
      Kiitos 😀
      55 lajia! Melkoinen määrä.

      Poista
  4. Ihanaa luettavaa jälleen ja tutuista paikoista, itse lähikunnasta kotoisin. Lokoisia lomapäiviä koko poppoolle ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Läheltäkin voi löytyy uskomattomia elämyksiä 😀
      Kiitos ❤

      Poista
  5. Olipa mukava tunnelma tässä kirjoituksessasi. Sellainen lämminhenkinen tunnelma joka sai matkustamaan kauas jonnekin menneisyyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos onnistuimme välittämään tunnelman lukijalle. Retkemme tuntui minullekin aikamatkalta menneisyyteen ❤

      Poista
  6. Pipsa ja karvakuonot14. heinäkuuta 2018 klo 9.02

    Todellisen hyvänolonhetken sain taas viettää tämän jutun parissa. Joka kerta ihastelen kirjoitustaitoasi, miten hauskasti osaat tapahtumia kuvailla. Kirjoituksesta pursuaa onnellisuus, josta riittää jaettavaksi lukijallekkin.
    Onnelassa tapahtumia riittää. Sinun humoristisella katseella siellä touhutaan, saat kaiken näyttämään niin helpolta.
    Lähiretkeily yllättää; löytyi kultturikohde johon Pessi jenginsä kanssa pääsi tutustumaan!
    Hieno synttärilahja isältäsi. Niin hienot, että minulla ne jäisivät pihapiirin koristeeksi.
    Vaikka maitokärryt oivat monessa tilanteessa, joten käyttöön vaan...
    Kiitos ja onnellisia lomapäiviä koko porukalle!

    VastaaPoista
  7. Luonto ja eläimet ovat henkireikäni, voiman lähteeni ❤ Niistä kirjoittaessanikin koen hyvän olon tunnetta. Ihanaa, että voin välittää sen myös lukijalle ❤
    Ehkä marraskuun pimeyden ja kuran keskellä positiivisuutta saa jo hieman etsiä 😎
    Aika näyttää, raaskinko käyttää maitokärryjä, vai jäävätkö ne pelkäksi koristeeksi.
    Kiitos 🌞

    VastaaPoista
  8. Oi että nautin näitä postauksiasi lukiessani<3

    On hyvä, että tarkastaja tarkastaa työn jäljen, niin meilläkin tehdään, vaikkei meillä ihan noin siniver--silmäistä tarkastajaa olekaan;)

    Kivat kuvat reissuista taas. Kiitos tästä päivieni piristyksestä ja ihania lomapäiviä!

    VastaaPoista
  9. Hyvä, että teilläkin laaduntarkkailija omasta takaa 😀
    Kivaa, jos piristimme päivääsi 😀 Elämässä ei voi olla liikaa hyvää mieltä ❤
    Kiitos 🌞

    VastaaPoista
  10. You sure have a full house there! It looks like all of your animals get along nicely and are well behaved. Loved seeing this post! Thanks for the share, hope you have a wonderful rest of your day.
    World of Animals

    VastaaPoista
  11. Kiitos ihanasta blogistasi! Suu vääntyy hymyyn ja mieli virkistyy juttujasi ja kuviasi seuraillen. Ja mikä mieletön karvatassujen-poppoo sinulla onkaan <3 Uusia juttuja odotellen, terkuin Anne (rapusutukset Majasteetille ja hänen alamaisilleen).

    VastaaPoista
  12. Kiva, kun viihdyit kanssamme 😀
    Olen toivottaman eläinrakas ❤
    Kovien helteiden takia retkeilyblogimme vaan joutuu pitämään pientä hiljaiseloa, kun tassukansaa ei voi liikuttaa kuin aamuvarhaisella. Ilmojen viilettyä tarinoita taas pukkaa tiuhempaan.

    VastaaPoista

Tykkää meistä Facebookissa